Taas se alkaa.
Hetki jolloin mieli on musta.
Pää on positiivisuudesta tyhjää täynnä.
Nyt on taas se hetki kun mikään ei enään tunnu miltään.
Ahdistus valtaa mieleni ja pelko luikertelee kehossani, sydän hakkaa ja rinnassa armoton kipu. Kipu, kipu on tuskaa,joka ei päästä irti.
Kurkkuuni juuttunut palanen ja silmistä vuotavat tuskan kyyneleet.
Lääke vie hetkeksi paratiisiin<3.
Selite:
Noh, tarvitseeko tästä jotain sanoa?
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
