Aina ei jaksaisi uskoa hyvään huomiseen,
toivoisi vain nukahtavansa ikiuneen,
eikä heräisi enää ikinä.
Olisi poissa auringon lämpö,
tuulenvire kasvoilla,
onnellisten ihmisten nauru,
ja surullisten itku.
Mutta silloin en tapaisi enää sinua,
aiheuttaisin sinulle surua,
enkä sitä voisi koskaan tehdä.
Rakastan sinua liikaa,
jotta voisin tehdä mitään,
joka saisi sinut itkemään,
ja olemaan surullinen.
Ennemmin elän,
päivän kerrallaan,
ja herään aina uuteen huomeneen,
koska minulla on sinut,
ja se on riittävä syy jatkaa.
Selite:
Synkkinäkin hetkinä rakkaus toista kohtaan voi auttaa jaksamaan seuraavaan päivään. Itse en varmastikaan eläisi ilman rakastani, minulla ei olisi syytä jaksaa tässä maanpäälisessä helvetissä ilman häntä...
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
