Vaikka niin kauan odotin,
jouduin vieläkin vain pettymään.
Niihin katkeriin ja kylmiin kyyneliin.
Kävelit pois luotani,
katsomatta edes taaksesi.
Tietäisitpä, kuinka paljon minulla oli sanottavaa sinulle
ja on vieläkin.
Mutta.
Kyllä vielä,
vielä joku päivä,
kävelen takaisin ja hymyilen.
Mutta vielä tänään,
näitä katkeria ja kylmiä kyyneleitäni tuudittaa yksinäisyys.
Selite:
Otsikointi ei onnistunut.. :<
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ei otsikoinnissa mitään vikaa mielestäni ole. ^^
Tästä runosta tulee kauhean kylmä tunne. Jotenkin oikein huokuu siitä. Itsellekkin tuli hiukan katkera olo tätä lukiessa. ^^"