Sen kostean suudelman,
muistan ikuisuuden vaan.
Se hetki oli askel juhlaan,
aidon rakkauden tunnelmaan.
Silmiesi katseen alla,
oli sydän vihdoin kotona.
Nyt sielu kulkee yksin orpona,
kyynel kostea valuen poskella.
Sydän oli löytänyt kodin uuden,
nyt se on vain muistona luulen.
Kun tunnen viileän etelätuulen,
sinut muistan surua tunnen.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi