Elämäni valo,
oli se kohtalo.
Syttyi kerran,
sammui vaan.
Oli tunne rakkauden,
pitkä yksinäisyyden.
Hetki iloa täynnä,
surua senkin edestä.
Vaan suru tämän sydämen,
on avannut oven uuden.
Kuljen yksin valoa kohti,
jos tarttua siihen voi.
oli se kohtalo.
Syttyi kerran,
sammui vaan.
Oli tunne rakkauden,
pitkä yksinäisyyden.
Hetki iloa täynnä,
surua senkin edestä.
Vaan suru tämän sydämen,
on avannut oven uuden.
Kuljen yksin valoa kohti,
jos tarttua siihen voi.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi