Ihosi sametin pehmeä,
olit niin tärkeä.
Kiihkeät punaiset huulesi,
ihana olit silloin vierelläni.
Silmiesi katse,
näin sielusi taakse.
Jos katse voisi tappaa,
olisin kuollut ja kasvaisin nurmea.
Kuulin tuulen kuiskaavan,
kuin sinun ihania sanoja.
Rakkautta mielestäni vain annoin,
kertoa sen olisit voinut omin sanoin.
Pahaa en sinulle koskaan tahtonut,
rakkautta sydämestäni olin antanut.
Hymysi yhä muistan,
vuosia mennyt monta.
Kaikki tämä ei ollut satua,
vaan täysin totta,
Muistoihin voi juuttua,
mutta ihminen voi paremmaksi muuttua.
Kuulen merituulen kuiskaavan,
paha saa täältä viimeisen leposijan.
Harvinainen kyynel valui poskeani pitkin,
silloin vuoksesi viimeisen kerran itkin.
Hymy huulillani muistan kaiken,
nyt otan askeleen viimeisen.
olit niin tärkeä.
Kiihkeät punaiset huulesi,
ihana olit silloin vierelläni.
Silmiesi katse,
näin sielusi taakse.
Jos katse voisi tappaa,
olisin kuollut ja kasvaisin nurmea.
Kuulin tuulen kuiskaavan,
kuin sinun ihania sanoja.
Rakkautta mielestäni vain annoin,
kertoa sen olisit voinut omin sanoin.
Pahaa en sinulle koskaan tahtonut,
rakkautta sydämestäni olin antanut.
Hymysi yhä muistan,
vuosia mennyt monta.
Kaikki tämä ei ollut satua,
vaan täysin totta,
Muistoihin voi juuttua,
mutta ihminen voi paremmaksi muuttua.
Kuulen merituulen kuiskaavan,
paha saa täältä viimeisen leposijan.
Harvinainen kyynel valui poskeani pitkin,
silloin vuoksesi viimeisen kerran itkin.
Hymy huulillani muistan kaiken,
nyt otan askeleen viimeisen.
Selite:
2016
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
