kun ensikerran sinut mä näin
menin sekaisin mä sielustain
ja silloin mietin vain:
"mitä hyvää minä olenkaan tehnyt, että saan edes tuntea noin jumalaisen kauniin ja ihanan tytön, sinut"
tuntuu että en ole ansainnut ystävyyttäsi
ja vielä vähemmän rakkauttasi
mutta jokainen päivä, ja jokainen yö
mä unelmoin hiljaa mielessäin
kuinka suutelen pehmeitä huuliasi
kuinka aamuisin kiedon käteni ympärillesi,
ja kuiskaan: "Huomenta rakas"
siinä minun on hyvä olla...
Selite:
Sonjalleni <3 <3 :)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hieno rakkauden tunnustus ja kuvaus kaipuusta toisen luo. Tuttua on myös tunne "en ole ansainnut ...". Tunne pohjautuu pelkoon, että menetät hänet. Pahinta suhteen jatkolle on kuitenkin juuri se, että alkaa vähätellä minuuttaan toisen rinnalla. Hyvä runo.
todella hempeä, kaunis :) Lisää tälläistä kaipaisin. Rauhoittava.
Tässä on sitä tunnetta, se tästä tekeekin aivan erikoisen hyvän. Itsekin pystyn tuon tajuamaan, joten vielä enemmän pidän tästä. Upea. Kiitän.