Sängyssä itkien,
elämääni miettien.
Kaikkea muutakin,
mutta elämä on sekaisin,
tai tunteet jotka ovat elämäni.
Elämänitunteet tulevat esiin,
ja kahlitsevat minut sänkyyn ketjuillaan.
Jos yritän rimpuilla irti,
ketjut vain iskevät lujemmin kiinni,
samalla satuttaen minua.
Tarvitsen pelastajan, auttajan. SINUT
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tässä runossa rappio on kaunista!
Kyllä sinä vielä pääset irti kahleista, lupaan.
Hyvä runo
Hätää, toivottomuutta....vahva runo!
voit vain itse pelastaa itsesi, sillä kaikki voima on sinussa itsessäsi, kunhan vain uskot itse siihen.
kun haluat ulkopuolisen pelastajan, etsit vain pelastusrengasta, johon takertua. Opettele siis uimaan!