Mä survon matoa koukkuun,
seuraan nykivää kohoa.
Nykääsen -eiköhän se tipahra!
Paan uuren ja uskon ahveneen
ja perhana sieltä nappaa räkäkiiski kiinni!
Se saa mut nauramaan kippurassa.
Thyi ja Ahti suo antejaan.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Pikkupoikana kävin joskus ongella jokirannassa, ja juuri noita räkäkiiskiä sain saaliikseni. Niitä ei edes meinaa saada irti koukusta. Silloin päätin, että hiiret saa kelvata kissalle ja Ahti suokoon antinsa valmiiksi lasipurkkeihin pakattuina.
Tuttua! Onkohan oltu saman joen rannoilla onkimassa..
Hauskan kesäinen runo. Mikä on muuten Thyi?