sinä syksynä
lehdet putosivat raskaina maahan
kadoten johonkin
toiseen aikaan
jonka olin unohtanut
viima ja hiljaisuus
toi luokseni kylmän talven
ja vaikka oli pimeää
sisälläni paloi heikko valo
kevät huuhtoi talven pois
enkä minä lakannut muistamasta
luulin kaiken loppuvan aikanaan
mutta en antanut sen tapahtua meille
ja nyt kun olet siinä
en enää päästä irti
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit