Illan hämärtyessä
Kultareunaiset pilvet katoavat pimeyteen
Kun sinä astut eteiseen
Suljet minut syliisi, salaa ja varoen
Suutelet kuin ainoatasi syvästi
Uppoutuaksesi minuun hetkeksi, et ikuisuudeksi
Tunnit kuluvat, kyyneleet valuvat
Kädet hellästi hapuilevat kehollani
Varastat osan minusta omiin tarpeisiisi
Ei ikinä enää uudestaan
Sanat nuo vannotaan
Hyvästiksi suudellaan
Katseet kertoo
Ehkä huomenna taas tavataan.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ooh, uutuus!
Tyksin sun kirjoitustyylistä iha kauhiana ja oot joku hiton lahjakas runoilija <3
Kaunista rakkautta joka saa vannomaan asioita. Lopussa katseiden tie huomiseen.
Onnellista syntymäpäivää****