Kerrankin sain maata selälläni tässä
levittäen käsiäni
koskematta mihinkään.
Vatsani kuopalla,
koskien sängyn pohjaa.
Mä elän materiasta.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Irtoripset muovisella iholla
Runoilija Ninuiitti
nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 13.8.2005
Viimeksi paikalla: 9.6.2016 8:42
Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
11.3.1992
Käyttäjän kaikki runot
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Ninuiitti | Mä en pysty. | 15.7.2014 | 0 | Runo |
| Ninuiitti | Sähkömagneettista säteilyä | 19.2.2014 | 0 | Runo |
| Ninuiitti | Onneksi askarteluveitset tylsyvät. | 19.2.2014 | 0 | Runo |
| Ninuiitti | Spesiaali kesäflunssa. | 21.7.2013 | 0 | Runo |
| Ninuiitti | o7 . l l . 2 o l 2 | 20.10.2012 | 1 | Runo |
| Ninuiitti | Talvi pelottaa minua. | 26.8.2012 | 0 | Runo |
| Ninuiitti | Piikit pelosta pystyssä | 28.3.2012 | 0 | Runo |
| Ninuiitti | Mistä on pienet tytöt tehty? | 27.2.2012 | 1 | Runo |
| Ninuiitti | Irtoripset muovisella iholla | 27.2.2012 | 1 | Runo |
| Ninuiitti | Poks, poks, poks. | 25.2.2012 | 0 | Runo |
Kommentit
Tässä on jotain selittämätöntä josta pidän. Runo itsessäänhän on hyvin hallittu.. tuo loppukaneetti "Mä elän materiasta" jättää samalla kertaa "ahaa!" ja "mitä?"-tuntemukset. Jännä kokemus.