Öinen viileys kulkee ihollani, alahuuleni vapisee tahattomasti.
Lämpöiset vesipisarat juoksevat kilpaa kohti lakattuja varpaankynsiäni.
Annan yön haaveiden ja toiveiden virrata pisaroiden lailla taivoittamattomiin syvyyksiin.
Tyhjän kylpyhuoneen täyttää vesihöyry, joka paljasti peiliin raapustetun tekstin.
Rakastan sinua, rakastatko sinä minua?
Yön viileys putoaa päivänpaisteen povitaskuun ja huomaan sumun hälvenneen.
Sormellani piirrän tekstin ympärille suuren sydämen ja kuiskaan korvaasi, rakastan.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi