Sydän ei unohda

Sinä tulet aina

     kuin sateen jälkeinen pouta

     kesän jälkeinen syksy, luonnon herääminen,

     luonnon kuolema



Sinä tulet aina

     mutta et silloin kun kiuru ilmoittaa kesän lähestyvän,

     sireenien tuoksu huumaa ja hiirenvirna

     muodostaa ensinuppunsa



Sinä tulet salaa, kaikkien aitojen yli hiipimällä, suoraan sisään, koputtamatta, odottamatta, 
huomenna taikka vuoden kuluttua



Ja silloin sytytät kaiken taas liekkeihin,

     laulut, runot, I will always love you, 

     I will always love you

     Kuinka minä olin kuu ja sinä maa ja kuinka oravat

     juoksivat selkärankojamme



Ja minä   itken   itken   itken



    itken itseni uneen, jossa sinä



     itken



          itken



               itken



Olisi helpompaa jos olisit kuollut



Silloin voisin kuvitella kykeneväni

     käsittelemään

          hyväksymäänkin

               siirtymään eteenpäin - ilman jossitteluja



Kaipaan sinua kaikin mahdollisin tavoin kuin ihminen vain voi toista kaivata. 
Et usko kuinka olen yrittänyt elää

     ajattelematta sinua

          ilman sinua

               toisissa ihmissuhteissa



joiden irvikuvista päätellen, elänyt ollenkaan



Olet taas tänään minussa, enkä pääse irti

     enkä tiedä

          haluanko vai en