yksin

silloin tällöin..

tähtitaivas muistuttaa susta

miten raikas öinen tuuli
hiveli meidän kehojamme,
miten pehmeä nurmi
hyväili poskiamme

sanat vain tipahteli huuliltani,
en kiinnittänyt niihin sen kummempaa
huomiota,

se tuntui oikealta
se tuntui turvalliselta

linssin toisella puolella hymyili kaksi
suklaasilmää,
hymyilytti kun katsoin sua
en tiedä, mitä sä silloin ajattelit,
multa kysyttäessä..
se tuntui oikealta,
se tuntui turvalliselta

tähtitaivas näyttää nyt uhkaavalta

tuuli riepoo ja satuttaa,
nurmi pistelee jalkapohjia,

tuntuu että on väärin muistella
musta ei tunnu turvalliselta
sun lähelläsi,

en rohkene puhua sulle,
en uskalla katsoa sua silmiin,
en edes itseäni uskalla kohdata enää

miksi sitten poskilihakseni reagoivat,
kun joku kertoo mitä sulle kuuluu

onko vielä liian myöhäistä
korjata tätä kaikkea