Tuuli ulvoo puissa,
viileä viima käy vasten kasvojani.
Katson ylös,
tähdet tuikkivat kirkkaina.
Yritän niitä tavoittaa - turhaan.
Havahdun ääneen,
joku sanoi:
"Ahoj!"
Vastaan jotain epämääräistä.
Uppoudun jälleen ajatuksiini.
Tuijotan kaukana alapuolella
laaksossa sijaitsevan kaupungin valomerta,
Se on kuin muurahaisten maa,
kaikki näyttää niin pieneltä.
Tuuli voimistuu
ja päätän
palata sisälle pimeään huoneeseen
omaan yksinäisyyteen.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi