Et tietää voi, et aavistaa
miten sinua jaksan ihailla
Salaa sinuun katson
ja hartaasti toivon
Voi, jos vain huomaisit minut
Huomaisit sen miten on
pinnan alla sydän onneton
Mutta hiljaa pysyn, vaikenen
Ja koen taas pettymyksen
Voi, jos vain huomaisit tuskani
En voi käsittää
En voi ymmärtää
Miksen suutani avaa
Ei tule yhtään sanaa
Voi, jos vain huomaisit ujouteni
Ja lopulta illan pimetessä
huomaan seisovani pimeässä
Katson kattoon ja sammutan valon
Hiljaa tukahdutan sieluni valon
Voi, jos vain huomaisit kaipuuni
Tyynyni itken ja vapisen
Ken ymmärtää voi minut hentosen
Sinä olet kallio luja ja pysyy
Minä se vain tietä kysyn
Voi, jos vain huomaisit minut
Selite:
Runo kertoo minun ja erään minulle hyvin tärkeän ihmisen suhteesta. Suhde on epätasapainossa, sillä toiselle meistä suhde painaa paljon enemmän, toinen ei varmaan edes pahemmin minua ajattele
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
