"Joka kerta kun lamppu sammuu.
Saapuu se oikea yö. Unissani naistani syön.
kätesi ristiin laitan etten niskojani taita näihin ongelmiin.
Teräskynnet raatelee rintaani.
veri kiehuu ja henkinen sekasorto ja se perkele huutaa jumalaa.
Kuka synnytti tämän pahan.
kuka minut kunnon maailmaan auttaa.
Tämän viikateherran taluttaa.
Rakkaus? EI. Jumala? EI. Edelliset Kirosanoja? Ehkä.
Kaikki aatteet kapinoi itseään vastaan.
Olen vain ihminen.
Minä tiedän totuuden, sinä selität toista
Olet kironnut tahtoni.
Kun on kaikki nähty, kaikki koettu
kun kaikki on paljastettu toiselle.
Ei ole syntiä eikä katumusta.
Jalat edellä ulos kannetaan.
Lihat irti luusta ruoskin.
Sen veressä kapinoin.
Läpi laaksojen hurraan hulluuttani
Huuhdon perseeni kyynelilläni.
Olen surua suurempi haitta.
Syy siihen miksi minulla ei ole enään mitään.
Sinä vaadit lisää.
Periaatteet hukkuvat ilmaan.
Tänään aurinko puhtaana aamuun nousee ja tänä iltana tuhkana ilmaan vaipuu."
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
