Menossa alas päin

Vähän aikaa tunnettu ollaan,
taisin pilata ystävyyden jo nyt,
olen täys nolla.
Odotin liikoja ja sain pettyä,
jälleen kerran.
Elämäni suunta suuntaa alas päin,
josta ei ole enää ikinä paluuta,
takasin päin.
Kai sut mun pitää unhoittaa,
tässä tilanteessa en voi muutakaan.
Annoit mun ymmärtää,
et täst tulis jotain kestävää.
Mut ymmärsin väärin sit kai,
sun lausees tän mulle sanoit vain:
oot mul enemmän ku ystävä, silee.
Kerro mulle mitä mun pitäis miettii,
kun tää oli viimeinen piikki mun elämän miittiin.
Menettänyt oon kaiken,
myös sut ja sun suloisuuden.
Elämän tarkoitus kai,
on vain tässä kohtaa loppua.
Kiitän sua kaikista,
ihanista yhteisistä ajoista.
Kai joskus vielä jossain kohdataan,
ja samaa tietä kuljetaan.
Nyt enää en voi muuta kun kiittää,
et tunsin hetken eläväni hetkiä,
missä sinä olit mukanani.
En tule sinua unhoittamaan,
toivon samaa sinultakin vaan.
Anteeksi kaikesta,
ja onne sulle tulevaan.