I L'ouverture
muiden raskaita vastalauseita
aurasin pois
kun sydämeeni päätin sinut
II L'intermède
ikävän vakisointuna alakulo,
sormieni matka yhtä kuin
surumarssi
lähellä aaltoilevan syviä vesiä
III La finale
ripsien varjosta nähtynä
tukka valuu selkärankaa,
sydän kaartaa rintasi
minuun sopivaksi;
ja kaikista hyvästeistä jäljellä
enää vain yhdet
Selite:
cent trente-deux jours, et je t'aime encore
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tää taitaa olla semmoista zödeemiä.
ah. nappas todella ekasta sanasta lähtien. melkein nautinnollisen kivuliasta oli lukea... tosi hienosti oivallettu runo..