istun kylpyammeessa
luen saarikoskea
vesi kiipeää nilkasta polveen
löydän minusta kirjoitettuja rivejä
olen silti yksin
suuri boheemi on kuollut
ei katsele enää
kenenkään pään yli
miksi minun sanani eivät kulje kevyesti
tai kerro mihin menevät
tee minusta onnekasta
ilman suuntaa kulutan päiviä
tulisipa minulle kevääksi vieras
joka muuttaisi kaiken
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
