Yön lapsi tienviertä kulkee,
levittää kätensä, silmänsä sulkee
Musta on yö ja tähdetön taivas,
kukapa lapsosen aikeita arvais?
Suuret on valot, ne vastaansa tulee
Lapsen valokehäänsä sulkee
Yö on kai ollut liian pitkä,
yksinäinen ja hirveän kylmä
Lämpimän valon kutsuun hän vastaa
Yö ei itke enää lastaan
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi