Tuuli tarjosi kyydin
jollaista ei ollut tarjolla
edes huvipuiston vuoristoradassa
Vesi kirvotti silmäni kyyneliin
laine löi yli
ja vene teki melkein kuperkeikan
Nauroin pilvien siristellessä
silmiään auringolle
Suunnistin tuoksusi perässä
yö yöltä
eteepäin
pienellä tervaisella puuveneelläni
Airot olin jo hukannut
mutta uskon voimalla
sain puskettua yli aallokon
Sadettomat yöt
pilvettömät helteet
kauhea jano
ja vilunväreet
seurasivat matkaani
kuin saattajat ne
potkivat kantapäitäni.
Ei järin herttaista.
Ennen kuin ilta sammui
ummistin silmäni
pyysin lupaa nousta veneestä
ja sinä nappasit minut
pelastusrenkaalla laivaan.
Myrskyä hipova aalto
hautasi tervaveneeni
pimeään syvyyteen
lajinsa uudeksi jäseneksi.
Minä elin enemmän kuin eilen
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Todella kaunis runo. Löysin palasia itsestäni tästä runosta.