Ei kaikkea voi ymmärtää,
ei ihan kaikkea pidäkään,
mut mä aina jaksan yrittää,
kunhan autat mua jotenkin kestämään.
Mä loukkaannun, suutun ja vaikenen,
kaikkee ei jaksa ottaa hymyillen.
Mut koskaan luotas mä haihdu en
ja sulla on samoin, mä tiedän sen.
Joitain asioita on mahdoton korjata,
mut ystävän tukeen on hyvä nojata.
Takaisin tuu ei yksikään hetki,
mut yhdes kuljetaan tää elämän retki.
Älä mihinkään katoa, ystävä paras,
sä olet yhä se ihminen rakas.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi