Ei mieleni pieni rajaton ole,
joten miten se ne kaikki väärät sanat ja teot halki elämän viedä vois, virheistä joista oppinut olen ja ne eivät ikinä mene pois.
Unohtamalla jatkaa pitäisi, vaan ei katumus millään antaisi periksi.
Ajan kuluessa monesti kaikki haalistuu, sanat ja teot muistista unohtuu.
Yksin hajoan sisältä, lohdutukselta kuulostaisi jos huomenna olisi nimeni pyyhitty pois päiviltä.
Selite:
Joskus on tuon tyyppisit fiilikset ja luulenpa etten todellakaan ole tässä maailmassa ainoa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
mielenkiintoinen