Madal

Vesi joka virtaa,
maailma kulkee yhtä siltaa,
kuulen sieltä kaunista puhetta,
tarinaa jota se kertoo.

Se kertoo satua,
yhtä ainokaista joka,
ennustaa lopun alkua,
loppua,
jota ei tule koskaan.

Ota minun käsi vastaan,
lahjana
toivona.
viillä se auki,
näe,
koe tunne,
turhamaisuuden,

Liha minun sisällä,
ei saa näkyä,
silti tunteet tulee pintaan,
ilmeettömänä.

Tunne vitutus,
ilon kidutus,
sano sana,
joka ei kuulu
surullisten kuiluun.

Tunne melankolia,
näet samaa,
yhtä virtaa.
näe kovan kuoren läpi,
näe kaikki hauras jota,
kannan sisälläni,
pidän sen heikkoa liekkiä.