Minä en tiedä enään mitä ajatella.
Työnsin sinut itse läheltäni.
Kielsin sinua pitämästä yhteyttä, koska pelkäsin loukkaavani.
Tiedän että rakastan sinua ja siksi tämä kaikki tuntuu pahalle.
Tänään ajoit ohitseni etkä edes moikannut, alussa se tuntui hyvälle, nyt harmittaa.
Miten selittäisin tämän kaiken itselleni jos en halua alistua ja olla se joka pyytää anteeksi sinulta vaikka selittää tahtoisin sinullekin?
Tuntuu ettei sinua kyllä edes kiinnosta, ei enään.
Muutan pois, siksi etten satuta sinua enään.
Olet monesti sanonut että anna teet itse päätöksen satutanko vai en.
Tämä ei enään ole sellaista mitä joskus.
Pelkään jopa itseäni niin mikset sinäkin pelkäisi minua?
Selite:
</3
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
