Kuinka kaipaankaan sitä kosketustasi,
sitä turvallista halausta,
pehmeitä huuliasi.
Olet kaukana minusta,
vaikka haluaisin sinut lähelleni.
Takaisin meidän yhteiseen kotiin.
Kuulen äänestäsi kaipauksen,
hiljaisuudestasi tyhjyytesi.
Luulin olevani vahva,
tämän asian suhteen.
Uskottelin kyllä selviäväni,
mutta kaipaan sinua joka sekunti vierelleni.
Kukaan ei nää sitä tyhjyyttäni sisällä,
kun sinä et ole täällä.
Rakastamani ihminen on kaukana,
mutta minä odotan sinua kotiin.
Ja odotan sitä,
että tämä on ohitse.
Silloin voin jokainen yö käpertyä kainaloosi
ja rakastaa sinua loppuelämäni.
Selite:
poikaystävä siis intissä..
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ymmärrän kyll kaipuuden, vaikka en intin takia ole sitä joutunut kärsimään. Mutta kaipuudesta niitä runojakin syntyy ja kirjoittaminen auttaa =) koita jaksaa niin odotus palkitaan!