Taivaan kantta hivelin
ehkä auki sen paiskaisin
ehkä ruttuiseksi rutistaisin
taskuun taittelisin
vaan ruohon korrelta horjahdin
elämäni kulun vajosin
hiekanjyvälle viimeinkin
valtakuntani kaiversin
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Taivaan kantta hivelin
ehkä auki sen paiskaisin
ehkä ruttuiseksi rutistaisin
taskuun taittelisin
vaan ruohon korrelta horjahdin
elämäni kulun vajosin
hiekanjyvälle viimeinkin
valtakuntani kaiversin
Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä![]() |
Kommentteja | Kategoria |
---|---|---|---|---|
theMies | Ikäväkäs | 4.5.2013 | 1 | Runo |
theMies | Särkyvä | 19.1.2013 | 3 | Runo |
theMies | Tahto | 24.11.2011 | 0 | Runo |
theMies | Kadonnut | 25.8.2010 | 7 | Runo |
theMies | Kuitenkin | 11.4.2010 | 8 | Runo |
theMies | Kestämätön | 19.3.2008 | 8 | Runo |
theMies | Katkeruutta | 3.8.2007 | 6 | Runo |
theMies | Ansa | 5.7.2007 | 2 | Runo |
theMies | Isottelija | 19.6.2007 | 2 | Runo |
theMies | Kasvattaja | 26.5.2007 | 1 | Runo |
Käytämme evästeitä varmistaaksemme mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt käyttöehdot ja evästeiden käytön.
Kommentit
hyvin mielenkiintoinen runo..vaihtuu jännästi kirjoittajan asetelma ja fiiliskin aika totaalisesti :)
Nöyrästi tunnustat, että niin pieni tosiaankin on ihminen...muurahaistakin pienempi. Upeaa elämänviisautta!