Kuuntelen iloista laulua,
se laulaa onnesta,
kukista ja auringosta,
toiveista ja saduista,
rakkaudesta ja suudelmista.
Liottelen jalkojani järvessä,
vesi kimmeltelee timantteina,
vilvoittelee päivän kengissä hikoilleita jalkojani,
jokaiselle varpaalle tulee oma aalto,
tai koko jalalle yksi yhteinen.
Tuhlasin tänään liikaa,
mutta silti minusta ei tunnu pahalta,
voi olla että huomenna tuntuu,
mutta mielestäni tein vain tarpeellisia ostoksia,
piristäviä ostoksia,
eli juuri niitä parhaita
jotka saa minut tähdeksi.
Nuolaisen mansikkajäätelöä,
ei varmaan pitäisi,
koska kermajäätelössähän on tuhat kaloria,
mutta ainut hyvä
missä ei ole kaloreita
on mielestäni hedelmäsalaatti.
Hymyilen taas,
en vaan voi olla hymyilemättä,
koska loppujen lopuksi
en olekaan yksin ,
minä vain itse luulin olevani.
Mutten olekaan.
Kiitos.
Jos sinulla on ystävä,
josta välität.
Piristä hänen päiväänsä,
ja mene tapaamaan häntä.
Älä yritä esittää mitään,
uskalla vain elää itsenäsi,
elämää kuten haluat.
Koska loppujen lopuksi:
Ei voi lentää
jossei uskalla hypätä
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
