Olit mulle joskus tärkein,
Me oltiin erottumattomat.
Mutta nyt en voi sanoa kuin
näkemiin.
Olit mulle silloin rakkain,
Me tunsimme toisemme kokonaan.
Mutta nyt mun on vaan todettava
näkemiin.
Olit joskus mun elämän valo,
ilman sua oli vaikea elää.
Nyt sanon kuitenkin vain
näkemiin.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| sellastaa | Nimetön | 28.2.2011 | 0 | Runo |
| sellastaa | Näkemiin | 28.2.2011 | 2 | Runo |
| sellastaa | Ethän itke | 23.2.2011 | 8 | Runo |
| sellastaa | Pelottaa | 23.2.2011 | 2 | Runo |
| sellastaa | Toivomus | 22.2.2011 | 2 | Runo |
| sellastaa | Älä kysy | 22.2.2011 | 6 | Runo |
| sellastaa | Yksin | 22.2.2011 | 0 | Runo |
| sellastaa | Pois täältä | 22.2.2011 | 0 | Runo |
| sellastaa | Hymyn taakse piilotetut murheet | 22.2.2011 | 6 | Runo |
| sellastaa | Pelottaa | 22.2.2011 | 0 | Runo |
Kommentit
harkittua runoutta, elämän tosiasioita, jokä nyt sattuu omalle kohdalle tosi lähelle
Surullinen ja kylmä, hyvin kirjoitettu runo.