Sairaalloisen laiha, mätänevä ruumiisi,
Silvottu,
Revitty,
Raadeltu.
Veresi vaatteeni sotkenut,
Varpaani värjänny,
Kasvoni muuttanut.
Katson sinua virne kasvoillani,
Nauran,
Itken,
Syljen päällesi.
Et ollut minkään arvoinen,
Et rakkauden,
Et vihan,
Et edes kuoleman.
Silti tapoin sinut,
Otin pois elämäsi,
Pois sinut pyyhin,
Unholaan ikuiseen.
Selite:
Tommonen ihan lyhykäinen... runon tapainen?? o_ô
Edit: Nyt näin myöhemmin on syytä laittaa tämmönen;
Omistan tän Annille ja Saritalle, selkäänpuukotuksesta.
Kiitos ja näkemiin.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Pidin tuosta alusta,
mutta viimeinen säkeistö särähti korvaan.
Pahastikin.
Voimakasta tekstiä on tietenkin aina kiehtovaa lukea.
Kiitos.
Tää on kieroutuneella tavalla uskomattoman ihana. Kai mä oon jotenkin outo ihminen, kun tällaset tekee muhun niin suuren vaikutuksen. Upea. En paremmin osaa kommentoida.
(suosikkeihin)
en todellakaan sanoisi "kaunis" tästä runosta; tässä on kylmyyttä, raakuutta ja vihaa vaikka toisille jakaa! ja pidän siitä.
osasit hyvin kuvailla tunteita.