Uutiset,
jotka vavisuttaa.
Saa sinut tipahtamaan,
saa kaiken katoamaan.
Teot,
joita et saa takaisin.
Suuret sanat, joiden sanomista et kadu.
Silti mietit,
onko ne vain ilmaa toiselle.
Ilmaan häviää hetket hellät, haihtuvat kauas pois.
Jos rakkauskin lakkaisi yhtä nopeasti, olisi
helpompi olla.
Eihän se lakkaa.
Sinä olet yhä ajatusteni virta,
en pysty vihaamaan koska rakastan liikaa.
Tekosi sattuu,
sillä tiedät minut.
Vain sinä tiesit minut.
En muille uskaltanut itsestäni kertoa.
Ja nyt, kun kerään palasia maasta, polvillani siruja etsien, katson sinua kulmieni alta.
Sinua ja sitä toista.
Ja toivon teille vain hyvää.
Koko sydämestäni,
jota juuri tässä kasailen.
Selite:
Sekavuus, suuri tuhon tunne, epäselvyys.
Ja kun se pahin tapahtuu, olo osittain jopa helpottuu kun tietää missä nyt mennään. Silti ei ihmismieli suostu uskomaan että juuri se toinen olisi tehnyt niinkuin pelkäsit.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi