Joskus ajattelin miltä se tuntuisi:
ylitsepääsemätön suru.
Itkin jo pelkästä ajatuksesta,
vaikkei oikeaa surua ollut.
Nyt se on tullut kohdalle:
ylitsepääsemätön suru.
Enkä osaa nyt ajatella sitä
ja kyyneleet- ne ovat loppuneet.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Mokkapirtelö | Lahja Äidille | 13.5.2012 | 5 | Runo |
| Mokkapirtelö | tyhjää | 4.3.2012 | 4 | Runo |
| Mokkapirtelö | Itken | 14.2.2012 | 0 | Runo |
| Mokkapirtelö | Äiti | 9.2.2012 | 7 | Runo |
| Mokkapirtelö | viimeinen lahja | 6.2.2012 | 0 | Runo |
| Mokkapirtelö | Pysy vierellä | 1.2.2012 | 2 | Runo |
| Mokkapirtelö | Ylitsepääsemätön suru | 14.1.2012 | 4 | Runo |
| Mokkapirtelö | poissa | 3.12.2011 | 0 | Runo |
| Mokkapirtelö | elän tänäänkin | 27.11.2011 | 4 | Runo |
| Mokkapirtelö | kiellettyä hedelmää | 26.11.2011 | 1 | Runo |
Kommentit
Koskettaa todella syvältä ...
Voih. Etukäteen on turha murehtia ja pelätä, sillä se ei vie sinua yhtään eteenpäin. Kuolema on väistämätöntä -toisille aiemmin, toisille myöhemmin. Toivon, että pystyt nauttimaan äitisi kanssa viimeisistä hetkistä.
Muuta en osaa sanoa, kuin siunausta!
Koskettaa syvältä.
Suru kuuluu elämään, ikävä rakkaasta ihmisestä myös. Eivätkä kyyneleet lopu, usko pois - koska rakastat...