Mä en koskaan saanut tutustua
enkä nähdä sua.
Mä odotin sua.
Katselin jopa vaatteita sulle.
Ja nyt sain kuulla,
ettei sua enää ookkaan.
Miks näin piti käydä?
Miks mun isäpuolen piti pakottaa äiti siihen?
Sua pikkuveli ootimme siskomme kanssa innolla.
Mun elämä pilattiin toisen kerran,
kun sut "tapettiin."
Toisen kerran kuukauden sisällä,
mun unelmat murtu.
Mä en syytä tästä ketään muuta
kuin mun julmaa isäpuolta.
Mä en tiedä kuinka kauan jaksan enää,
kun menetin sutkin.
Toisenkin pojan jota mä rakastin.
Selite:
Mä tein tän sillon ku kuulin et musta ei tulekkaan isosiskoo...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
*itku* voi sua :( Koita pärjätä, vaikka välillä onkin tosi hankalaa, ja tuommoset jutut on kauheita! <33 :)