Tahtoisin huutaa niin lujaa kuin pystyn.
Avata sydämeni nyörit, purkaa kaiken ulos.
Mutta kun yritän avata suuni,
sanat tarttuvat kurkkuuni enkä ääntä
suustani saa.
Taas kaikki sisälleni jää, ei kukaan
yritä ymmärtää,
ei kukaan pysty auttamaan.
Taas kaikki vain salaisuudeksi jää,
meidän kahden elämään.
Ei kukaan koskaan tietää saa,
sillä ei tämä näytelmä tule loppumaan.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Haikean surullinen runo..