Seison valokehässä
keskellä pimeyttä
valoa ei ole enää
riittävästi
en näe ottaa edes askelta
olen kuin varjojen maassa
en voi luottaa
että vielä jalkani kantaa
tyhjin käsinkään olevan
en minua anna keinuttaa
minä tiedän,
sudet tulevat
vaikenen ettei kukaan huomaa
kuinka jokin täällä
ehkä oikeasti
taistelee elämästään
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Loppu on hiuksianostattavan hieno. :)