Se oli teidän pihan soratie, jossa näin silmistäsi ensi kertaa
ettet huomannut kuinka paljon tunsin
syksy painoi mustat sormenjälkensä sinun hiuksillesi,
minä myöhemmin korvasi taakse omani
ruohikko rahisi kuivana kenkien alla
lehdet huurtuivat
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Candy Coxx | vaikka huominen tulisi | 12.8.2011 | 0 | Runo |
| Candy Coxx | lokakuu vuotta myöhemmin | 22.10.2007 | 5 | Runo |
| Candy Coxx | akrobatia | 22.10.2007 | 3 | Runo |
| Candy Coxx | X | 29.4.2007 | 2 | Runo |
| Candy Coxx | Nimetön | 16.4.2007 | 3 | Runo |
| Candy Coxx | holokausti | 10.4.2007 | 0 | Runo |
| Candy Coxx | yöhetki | 5.3.2007 | 0 | Runo |
| Candy Coxx | memories of you & ground floor | 12.2.2007 | 2 | Runo |
| Candy Coxx | skills | 28.1.2007 | 2 | Runo |
| Candy Coxx | what can you do? | 20.1.2007 | 0 | Runo |
Kommentit
Koskettava runo muistoista, jotka viipyvät yhä mielessä.
Yksinkertaisuudessaan järjettömän kaunis! Pidän tästä aivan valtavasti. Sori etten keksi mitään rakentavaa kritiikkiä tästä.
Vahvoja tunteita.
Kaipuuta, yksinäisyyttä, surua.
Kaiho uhkuu tästä tekstistä. Ja saa ajattelemaan ruohikon todellist rapinaa, i like! :)
Hieno.