Huomaan nyt,
aikana jolloin olin ihastunut,
punastunut,
ja sydän tykytti niin kovasti,
runoilin.
Aiheita lauseisiin leijui kaikkialla.
Jokainen tunne pääsi sanaksi paperille.
Etsin suurta rakkautta, toivon,
murruin ja masennuin aina välillä,
kasvoin ja kypsyin,
sitten löysin etsimäni.
Nyt seurustelen.
Mutta mihin katosivat runot?
Selite:
Vähän yli kaksi vuotta on nyt ollut kulta kainalossa. Hymyilyttää kun lukee vanhoja runoja :D
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Runot syntyvät äärimmäisestä tunteesta, olkoot sitten rakkautta, surua tai vihaa. Mielenrauhassa ei tarvitse purkaa itseään paperille. Hienoa, että pääsit sinne, mistä me muut vain tyydymme haaveilemaan.
pidin paljon
Runot syntyvät äärimmäisestä tunteesta, olkoot sitten rakkautta, surua tai vihaa. Mielenrauhassa ei tarvitse purkaa itseään paperille. Hienoa, että pääsit sinne, mistä me muut vain tyydymme haaveilemaan.
pidin paljon