pelkään torjuntaa.
toivoisin pääseväni lähelle heitä,
lohduttaa ja auttaa,
helliä ja iloita.
pelkään torjuntaa.
ehkä se olenkin minä,
joka en päästä lähelle.
pelkään torjuntaa.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
epätoivoa
Runoilija pajuangervo
nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 20.7.2004
Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-
vaaleanpunavalkoraidallinen
Käyttäjän kaikki runot
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| pajuangervo | ystävät... | 11.12.2006 | 3 | Runo |
| pajuangervo | kuka | 24.8.2006 | 2 | Runo |
| pajuangervo | kuulkaa! | 17.8.2006 | 0 | Runo |
| pajuangervo | pojat | 27.11.2005 | 2 | Runo |
| pajuangervo | ole rauhassa | 22.9.2005 | 2 | Runo |
| pajuangervo | katri | 22.9.2005 | 1 | Runo |
| pajuangervo | kanssasi | 20.5.2005 | 1 | Runo |
| pajuangervo | epätoivoa | 20.5.2005 | 3 | Runo |
| pajuangervo | oikeasti | 20.5.2005 | 2 | Runo |
| pajuangervo | pidän | 12.1.2005 | 2 | Runo |
Kommentit
Brecinalla on samankaltainen elämänfilosofia toisinaan. Siitä ei pääse ellei joku väkisin tallustele sytämeen :). Hyvä huomio tää runosi siitä...
Upea oivallus tässä
Hienosti rakennettu runo. Toisto saa viimeisellä kerralla aivan uuden merkityksen. Jännä. Sanomakin on niin tätä elämää.