Kaupunki katoaa usvaan
huokaukset painuu unholaan
saarnamies juo mustaa vettä
pieni tyttö yksin pimeässä
pelkää kuolemaa
ja odottaa vapahtajaa
Saarnamies saapuu vapahtamaan
lupaa viedä tuskat, murheet, elon taakan
pois mukanaan
vain yhden hän tytöltä haluaa
Saarnamies tulee kerran, palaa aina
ja pelokkaiden silmät syövät pimeää.
Selite:
Voisi sitä kai vähemmänkin flirttailla noiden muka-goottilaisten kauhukliseiden kanssa. Mutta, tästä tuli nyt tälläinen, toivokaamme parempaa jatkoa.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Aika voimakasta tekstiä..ei siinä mitään,pidin runosta ;)
Tyylikästä, maagista tekstiä. Kuin kirjan tai elokuvan alkuteksti, johon kipeästi jää odottamaan jatkoa.. =)
Ja tämä on suorastaan kuin Maa on syntinen laulu -elokuvan siitä kohtauksesta.
Kauhukliseiden kanssa voi flirttailla tyylikkäästikin, niinkuin tämä runo todistaa!
Lapsen viatonta uskoa ja tietynlaista eksyneisyyttä käsitellään karulla, hyytävän kylmällä tavalla. Runosi loi silmieni eteen selkeän kuvan tuosta karmivasta saarnamiehestä, joka juo mustaa vettä (<---Hieno lausahdus!).
Pidän.
Aika vahva, musta runo. Pelokkaiden silmät syövät pimeää, hienosti sanottu.
Loistavaa. salpas hengen tuo "juo mustaa vettä", en viitsi analyyttisemmäksi ruveta, mutta rohkea kokonaisuus =)
Aivan mielettömän upea! "Kaupunki katoaa usvaan
huokaukset painuu unholaan", kuulostaa niin hienolta, etten osaa mitään sanoa :)
oikein mainio.
olen edellä puhuneiden kanssa samaa mieltä
MAHTAVA
jännisti tempas mukaansa =)
ps. Suo anteeksi kuumeisen kirjoitusvirheet edell. palautteessa.
No johan pomppas. Tämän raastavan voimakkaan mytisen tekstin rivivälit oikein huutavat ja kolisevat avaamattomia portteja... Pelottaa ja kiehtoo mieltä - alitajuntaan tulvii kuvia, niin kuin istuisin hallitsemattomassa karusellissa... Ja kuvat lyövät sieluun. Kyseinen Saarnamies kahleisiin ja heti. Komea on tämä kokonaisuus.