ja vaikka tiedänkin olevani
kiveä
jopa paineessa jalostunutta timanttia
kova
elämää leikkaava terä
pettymyksiin tottunut
suruihin kausilipun omistava
kovettunut
en silti kivettynyt
jotain vielä liikkuu
ja vielä osaa olla kipeä sydän...
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
'suruihin kausilipun omistava' - helppo allekirjoittaa tämä osuva säe. elämä koulii valittuja hautaan asti, siltä eivät keinot opettamiseen lopu. - mutta: runon rustaaja ei ole kivisydän.
Vai kiveä... enpä usko... herkkä, hyvä runo kylläkin.
Koskettavaa kerrontaa, elämä opettaa sanotaan
Koskettavan herkkä runo!
Joo kyllä seo kippee syvän joka sielä muljahtelloo viimesiin katkeriin tunteitten alta poekkeen.
auts, sattuu syvältä, sydämestä kun sattuu, näin se tuntuu kovaksi hioitussakin, rakkaus ja sen viillot, runosi kipu tavoitti lukijan
Sivut