vatsassa asti tuntuu välimatka
kun puhelimeen kuiskataan
ei se itse kuiskaus, vaan ne sanat :
"jos eilen olisit lähtenyt, nyt olisit jo täällä.. "
kiveksiä puristava,
keuhkot tyhjentävä,
sydämen pysäyttävä totuus
oksennan ymmärrykseni paidanrinnukselle
"plääärgh", soperran, edelleenkin siihen puhelimeen
ja kun saan sydämeni taas rytmiin, huudan : "Hiljaa..!"
koska en osaa enää muuta sanoa...
enkä halua kuulla olleeni enemmänkin väärässä
ja mietin eilistä...
kun puhelimeen kuiskataan
ei se itse kuiskaus, vaan ne sanat :
"jos eilen olisit lähtenyt, nyt olisit jo täällä.. "
kiveksiä puristava,
keuhkot tyhjentävä,
sydämen pysäyttävä totuus
oksennan ymmärrykseni paidanrinnukselle
"plääärgh", soperran, edelleenkin siihen puhelimeen
ja kun saan sydämeni taas rytmiin, huudan : "Hiljaa..!"
koska en osaa enää muuta sanoa...
enkä halua kuulla olleeni enemmänkin väärässä
ja mietin eilistä...
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kun joskus ei saa sanottua,ja toisinaan saa liikaakin.
Niinpä! Erikoisen erikoinen lähestyminen. Blörgh!?
Hyvä runo.
Sivut