ÄITI JA POJAT
Äiti muistelee tuota aikaa kullanarvoista
Aikaa ensimmäisten sanojen
Aikaa ensimmäisten askelten
Sellaista kokemusta ei ole toista
Kun pojat juoksee vastaan
Äidin syliin halaamaan
Pahaa maailmaa turvaan
Ja noista silmistä siniharmaista
Äiti näkee varauksettoman vilpittömyyden
Ja ensimmäisistä maitohampaista
Äiti ymmärtää kuinka aika juoksee
Pikkulinnut jo siipiään kokeilee
Eikä lapset enää syliä kaipaa
Voi kun voisi kääntää aikaa
Nähdä lelut lattialla vielä kerran
Nähdä koko perhe piirrettynä liidulla
Sydämeeni tuon näyn kaiverran
Ja itseäni lohdutan lastensadulla
Nämä muistot ja ajatukset
Lämmittävät halki elämän
Ja äidin silmissä lapset
Ovat ikuisia pikkulintuja
Vaikka ovat jo aikuiset
Ja tunteen tämän
Tuntee äiti ikuisesti lämmittävän
Ja vaikka hän tuntee ikävän
Se ei haittaa ollenkaan
Koska äiti on siunattu rakkaudella
Puhdasta kuin koskematon lumi
Ikiaikaista kuin itse universumi
Ja siitä syntyvällä viisaudella
Osaa tehdä vaikeita valintoja
Ei helppoja, ja siksi oikeita
Pesä tyhjenee, mutta muistot jää
Ne talvipäivänä lämmittää
Tuo äiti, kahdella siunattu
VIISIKYMMENTÄ VUOTTA
VIISIKYMMENTÄ VUOTTA
Viidenkymmenen vuoden päästä
Joutsenparin purjehditaa katselen
Ja kuinka ne vangitsee elämän kauneuden
Muistelen kuinka sulatit sydämeni jäästä
Kuinka kauniilta sinä näytitkään
Aamuauringon kajossa
Tuossa ihmeellisessä valossa
Joka ulottuu kolkkaan syvimpään
Joka yhä saa minut perinjuurin syttymään
Vaikka olen vanha mies jo
Niin yhä syttyy silmiini kajo
Kun vain ajattelenkin sinua
Kuuntele tuota laulua
Kesäpäivän kakofoniaa
Luonnon ääniä
Puhdasta rakkauden kutsua
Haluan pääni rintaasi vasten painaa
Ollaan tässä hetki ja muistellaan
Toistemme rakkauteen hukutaan
Niinkuin silloin, viisikymmentä vuotta sitten
Sinä päivänä joka muutti kaiken
Tuon maanjäristyksen
Joka ylitti kaiken käsityksen
Ja vaikka aina emme edes tienneet
Mitä tehdä toisillemme
Niin rakkautta emme koskaan epäilleet
Ja toisillemme kaikkemme
Tasan jaettiin
Toisistamme nautittiin
Ja yhdessä menetykset kestettiin
Kaikenlaisia kyyneleitä itkettiin
Katkerista iloisiin
Tuskaisista suloisiin
Nyt on tullut aika
Maaksi muuttua jälleen
Jatkukoon tämä taika
Anna siis kun tartun käteen
Ja käydään yhdessä lepoon viimeiseen
Haudattakoon meidät puiden katveeseen
Punaisen kotimökkimme pihaan
Ja niin uusi pari joutsenia
Purjehtii seuraavaa elämää juhlistamaan
Nimetön
Tiedän että kun katsot minuun
Nimetön
Tiedän että kun katsot minuun
Todella katsot, syvälle sieluun
Tunnet kuinka tuska repii
Armotta sydämen verille kynsii
Ja se iskee sinuun
Veitsen kahvaa myöden
Syvälle sieluun
Kaiken hyvän syöden
Voisit karkuun juosta
Vielä ehdit, jos lähdet nyt
Rämmi ulos tästä suosta
Koska valo jonka olet sytyttänyt
On sammunut
Sisäinen liekki kastunut
Ja minä olen jo kuollut
Mutta sydämeni on yhä rakastunut
Ja Sieluni muistaa
Kuinka me kuutamossa suudeltiin
Hulluina rakastettiin
Naurettiin ja tanssittiin
Toisillemme tähdet taivaalta luvattiin
Sinun pitäisi irti päästää
Itseäsi säästää
Mutta olet itsepäinen
Ja tyrehdytät veren
Juuri ennen kuin tuolle puolen
Hitaasti tuskissani kuolen
Tuot minut takaisin elämään
Et suostunut minua jättämään
Toinen mahdollisuus
Uniikki tilaisuus
Rakentaa uusista muistoista
Jotain kaunista ja kestävää
Jotakin ikimuistoista
Ikuista ja pysyvää
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit