sinä peitit amygladani
lumenvalkoiseen huntuun
ja puhalsit savumyrskyn huulilleni
jotta en näkisi kasvojasi
sinun kanssasi halusin kävellä
vetten päällä ja läpi harmaan kiven,
sekä muuttaa vuodattamani
veren viiniksi,
päihdyin suudelmistasi,
läheisyydestäsi,
asioista joista en ollut kuullutkaan
pitelit minua kuin lasinsirpaletta
rikkinäistä, terävää reunoilta ja
kirkas viaton välähdys
jostain joka katosi
sinä opetit minut olemaan
pelkäämättä
(ja lähdit.)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi