kyyneleet sateena lankeaa,
kyyneleet kadotettujen,
kyyneleet porteille jääneiden,
kyyneleet kuolleiden syntisten.
puuskainen tuuli aaveita koskettaa,
puuskainen tuuli aaveita rauhoittaa.
meren tyrskyt kuolleita hyväilee,
meren aallot sieluja tuudittaa.
maan vankan ja ikuisen,
ovat kuolleet unohtaneet.
maan hautojen ruumiiden,
jälkeen jättäneet ainiaan.
surua vihaa elämässä,
vapautta uutta kuolemassa.
lentävät mukana tuulien,
laulavat lauluja vapauden.
sielut tuulessa vaeltaa,
määrämpäänä portti kaukainen.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kiva runo tämä.
Suosikkeihin.