Niin tuntui rakkaus sängyssä,
kylmänä tyynynä kainalossa,
ryppyisenä lakanana selän alla,
ehti keittiöön haisevaksi tiskikasaksi,
likaiseksi liedeksi,
saippuaksi vessan lattialla,
kiveksi eteisen matolla,
irronneeksi verhoksi olkkarissa,
lehtipinoksi oven edessä,
teki pieniä tuhojaan minun kodissa,
unohteli asioita,
säntäili sinne tänne,
huomasi vain viestit puhelimessa
ja kehon uuden kielen.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
en ole edes huomannut miten upea teksti tänne on ilmestynyt
:O Tämä vetää sanattomaksi kauniin karulla todellisuudellaan! :)
Tätä on rakkaus. Ulkopuolisen silmin sokeutta, omissa silmissä muu on pientä, olematonta. Asiat saavat uuden tärkeysjärjestyksen, hetkeksi.
Tämä iski kuoleman kellojakin soittavan lekan voimalla.
Todellinen, keveän ja tuoreen ulkokuorensa alla.
Ihana runo!
en ole edes huomannut miten upea teksti tänne on ilmestynyt
:O Tämä vetää sanattomaksi kauniin karulla todellisuudellaan! :)
Tätä on rakkaus. Ulkopuolisen silmin sokeutta, omissa silmissä muu on pientä, olematonta. Asiat saavat uuden tärkeysjärjestyksen, hetkeksi.
Tämä iski kuoleman kellojakin soittavan lekan voimalla.
Todellinen, keveän ja tuoreen ulkokuorensa alla.
Ihana runo!