Korkealle kaartuva katto
kuin taivaita kurkoittava,
penkit kiertäen seiniä
- saattajan istua
Sutsukepihkan tuoksua
kultaisesta kadilosta,
keskellä huonetta
väsynyt herran palvelija
Vielä hetki sitten
hänessä asui elämä,
hän puhui, katsoi silmiin
mutta aika oli täyttynyt
väsyneen kulkijan
Illassa, sinen hämärässä
päättyi matka uneen
ikuiseen
ei enään tuskaa - kipua,
jäljellä vain suuri ikävä
Viimeiset jäähyväiset
kukin vuorollaan jättäen,
kosteissa silmissä ikävä
silmien takana, muistot
kansi varovasti paikalleen
saattajat vierellä
kohden viimeistä matkaa.
kuin taivaita kurkoittava,
penkit kiertäen seiniä
- saattajan istua
Sutsukepihkan tuoksua
kultaisesta kadilosta,
keskellä huonetta
väsynyt herran palvelija
Vielä hetki sitten
hänessä asui elämä,
hän puhui, katsoi silmiin
mutta aika oli täyttynyt
väsyneen kulkijan
Illassa, sinen hämärässä
päättyi matka uneen
ikuiseen
ei enään tuskaa - kipua,
jäljellä vain suuri ikävä
Viimeiset jäähyväiset
kukin vuorollaan jättäen,
kosteissa silmissä ikävä
silmien takana, muistot
kansi varovasti paikalleen
saattajat vierellä
kohden viimeistä matkaa.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit