Istun rappusilla
mietiskellen
ja hyräillen
varjon kukkia
tai jotain
vähän vanhempaa
haikeaa melodiaa
aika liikkuu nyt hitaasti
ja se tuntuu hyvältä
siltä miltä pitääkin
tässä hetkessä
on nyt riittävästi
valoa
varjoa
mietiskellen
ja hyräillen
varjon kukkia
tai jotain
vähän vanhempaa
haikeaa melodiaa
aika liikkuu nyt hitaasti
ja se tuntuu hyvältä
siltä miltä pitääkin
tässä hetkessä
on nyt riittävästi
valoa
varjoa
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
"Myötä kaipuun jälleen jään
Paljon mennyt päivä toi
Muiston ääni hiljainen
Sielussain soi kaivaten"
Tekstissäsi pääsee samaan tunnelmaan, ihanaan valon ja varjon hetkeen, kun elämä hymyilee.. näyttää ja muistuttaa parhaista puolistaan...
Toi on ihana biisi, siinä sitä suomalaista haikeutta ja kauneutta on niin että tuntuu sydämen pohjassa saakka.
Ja jos päivät olis liian pitkät ja leveät
ei niiden välissä
voisi kokea unen kauneutta
Kotiteollisuus-varjonkukka