Nimetön

olen tilassa joka virtaa ajattomana
voin taivuttaa käsiäni ylöspäin
mutten yletä tilaan jonka näin

katto

ehkä kellunkin vain alaspäin
vatsani painaa kai tarpeeksi
mutten näe varjoni syvyyttä

lattia

se on heijastunut vasemmalle
pitkä kaareva käytävä
leikkaa ovea edetessään

seinä

sen runko on elastinen
kaartuu viistoon kolmioina
jotka valmistin kuvitelmista

mustat kengät nousevat valkealle pinnalle
valkeat vaatteeni puhaltuvat ihosta poispäin
hiukset kohoavat painovoiman romahtaessa

tulin tänne eilen
enkä ole vielä tottunut ajatukseen
kaikkivoipaisuudesta